Lisää koiria taloon...

Piiitkästä aikaa pääsin ompelukoneen ääreen... Ompelin itselleni tunikan ja muutaman pienen jutun, joista kuvapläjäys myöhemmin. Tyttö nimittäin keksi, että osallistuu ompelun iloon ja kehitteli koiran piirtämällä, josta sitten tein kaavat. 

Ensimmäinen koira oli niin ihana, että pakkohan noita oli lisää saada ja monta! Nyt tiedän minne tilkut käytän. Te lukijat voitte lisääntyä, nuo trikoosta ja froteesta tehdyt olisi ihania vauvoille. Nyt on vain yksi tiedossa... ja sinne nuo froteiset saavatkin matkata.

Rivissä nätisti! 

Punavalkoiset ovat paksua puuvillaa ja värikkäät trikootilkkuja...

Nää on mun mielestä ihan parhaat! Katsokaa kun pallollisen nenänpääkin on kuin tehty!

Apinameininkiä

Liikaa aikaa ennen matkaa? No kaksi tuntia ennen lähtöä tuli mieleen, että matkaan täytyy saada apinamaista menoa kahdelle.

Ei ollut aikaa piirrellä kaavoja eikä oikein muutenkaan ajatella sitäkään vertaa kuin yleensä. 

Kaavat siis päästä saksien avustellessa ja kankaan loputtua jatkettiin toisella. Resorikin pääsi loppumaan - no jatkettiin sitäkin toisella... Siltikin tuli lyhyet...

Lopputuloksena oikea apinasirkus! Joka pääteltiin junassa - kuvatkin sitten on mitä on...

Värikästä syksyä!!! ... tai oikeastaan talven alkua!

Siilejä syksyyn

Kyllä tuo uusi ompelunurkkaus on superhyvä! 

Illalla päätin pikaisesti ommella kummitytölle viemiseksi paidan ja nallelle kanssa! 

Nalle on ollut hoidossa täällä juuri siksi, että saisi vaatteita. Noloa olisi ollut palauttaa vaatettamatta. 

Mukavaa viikonloppua teillekin!! 

Kangas on kestovaippakaupasta...

Syksyn pilviä mekossa

Illalla tuli mieleen edessä oleva kyläreissu. Tein liivimekon viemiseksi, ruskeaan pilvivelouriin laitoin piristykseksi auringonkeltaiset resorit. Kaavana slipoveri johon leikkasin helman päästäni. Siis taaskaan kaava ei ole alkuperäisessä muodossaan käytetty. 

Jumpsuit

Tyttö tilasi uuden jumpsuitin. Toteutuksen ehtona oli, että kankaat on löydyttävä kotoa. 

Eipä mennyt kauan, kangashamstereista ostamani Sirkusheppa pääsi käyttöön samoin kauan KVK:n pilkkuvelouri. Tyttö suunnitteli värit. 

Kaavoiksi kaivoin perushousu kaavan sekä paidan kaavan OB 4/2005 jotka yhdistin.

Vetoketjuksi majapuun 40 cm pitsivetoketju (pisin kotoa löytynyt). 

Kaavat esiin ja leikkelemään uuteen ompelunurkkaukseen.

Housukaava yhdistettynä paitakaavaan. Noin arviolta pistin menemään ja  myöhemmin tytön päällä arvio osoittautui melko hyväksi. 

Aikas sirkusmainen väritys, mutta olihan kangaskin hupussa ja hihassa nimeltään sirkusheppa.

...ja uskollinen ompeluvahtini!

Huppareita

Päätin sadepäivän iloksi istua jälleen ompelukoneen ääreen. Kaipasin itselleni muutamaa lämmintä hupparia ja kun kankaitakin oli tullut hieman osteltua...

Tässä ihanuuksia - jotka odottavat inspiraatiota.... Siilikankaasta tullee syksyn tunika, mutta siitä puuttuu pari juttua, jotka ovat tulossa postissa. Apinakangas houkuttelee... mutta mitä siitä tulee.... - en tiedä. Ideoita saa heittää!!

Tylsistä kankaista saa tylsiä vaatteita... Mutta tarvitsin tummapohjaisia vaatteita, joten ostin tummansinistä ja mustaa joustocollegea. Jotain piristystä kuitenkin täytyi saada, niin ompelin tytön hupparin jämistä hieman väriä mustaan. Taskua tai jotain jujua tuo vielä kaipaa, mutta on mietinnän alla. Helman jätin viimeistelemättä, menee kivasti rullalle eikä purkaudu niin, en sitten uhraa enempää aikaa sille. 

Resorin puuttuessa tai tarkemmin oikean värisen resorin puuttuessa keksin että onneksi hupun ompputrikoo oli tarpeeksi joustavaa ja sain resorin tapaiset siitäkin. 

Iltalenkki by Ippu ja Ekku

Vuorostaan koirapäivitys... Siitä syystä, että olen urakalla tehnyt kesäopintojani ja juuri kun luulin ssavani kaikki valmiiksi huomasin, että puuttui yksi pakollinen kirja eräästä esseestä! Otti hieman päähän ja sain migreenin!

En voinut ommella, kun olen päättänyt ettei sitä tapahdu, ennenkuin nuo tehtävät ovat valmiina. Illalla migreenin helpotuttua lähdin koirien kanssa iltalenkille, uimaan kuuman päivän päätteeksi. 

Tässä teille kuvapläjäys. Ruskeapäinen on Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Ippu, Nybygårds Ivar Ivriga ja valkoinen on Parsonrusselterrieri Ekku, Piristeen Helmi Nauha. 

Aika epätoivoista kuvata noita kahta lenkillä... Otin sata kuvaa! Ja parissa näky jokseenkin koiran näköisiä otuksia eikä vain epämääräistä valkoista keskellä kuvaa...

Kotipihalla, hihnat havaittu!!

Mä löysin kepin, ison sellaisen! Ota kiinni!

Sain sen! Sun vuoro saada kiinni!

Kummankos tämä olikaan?

Muka liian iso keppi?!

Meidän keppiä raahataan jonnekin?

Ja tarina alkakoon alusta! Voit palata ensimmäiseen kuvaan niin monta kertaa kuin haluat... Me tehtiin se rannalla ainakin 123 kertaa ja nyt kotona uni maittaa! Kun tuo emäntä lukee jotain lapsipsykiatriaa... Luuleekohan se ymmärtävän meitä sen jälkeen paremmin?!